Julkaistu alunperin helmikuussa 2013
Työhygienia syntyi teollistumisen myötä. Työhygieniaan kuuluivat olennaisena osana fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haittatekijät ja vaikutuksia tarkasteltiin ammattitautien kautta. Työterveyslaitos tilastoi kuitenkin edelleen ilmoitettuja kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden aiheuttamia ilmoitettuja ammattitauteja noin 6 000 vuosittain. Meillä on edelleen runsaasti teollisia ja jopa varhaisteollisia työoloja. Haittojen kokemisen kynnys näyttää alentuneen. Olemme huolestuneita asioista, jotka eivät aiheuta ammattitauteja tai näkyviä sairauksia. Huonosti voiminen vaikuttaa työntekoon ja työhyvinvointiin.
Sveitsiläinen Michel Guillemin on pohtinut tulevaisuuden työhygieniaa ja hän kiinnittää huomiota riskeihin liittyviin pelkoihin, riskin hallintaan, sosiaaliseen vastuuseen, ja siihen, että työhygienian pitäisi katsoa asioita nykyistä laajemmin. Hän tuo esiin nanomateriaalit, sähkösumun, biologisten tekijöiden uudet ongelmat, psykososiaaliset uhat sekä kemialliset tekijät. Hänen mukaansa kemiallisten tekijöiden prioriteetti säilyy jatkossakin, mutta hän haluaa korostaa edellä mainittuja muita ongelmia. Erityisesti hän nostaa esiin, että psykososiaaliset ongelmat eivät ole pelkästään subjektiivisia ja siksi niiden hoitamiseen tarvitaan myös työhygieenikkoa. Hän tuo esiin, että työhygienian rinnalle tarvitaan talouden, lainsäädännön, johdon, osakkeenomistajien, psykologien ja sosiologien osaamista ja ennen kaikkea yhteistyötä. Myös ympäristönsuojelun ja työsuojelun rajapinta on jäänyt liian vähälle huomiolle. Tämä on samankaltaista ajattelua kuin mitä Suomessa työhyvinvointiajattelu tuo työpaikoille.

Uusia haasteita suomalaiselle työhygienialle syntyy mm. pienien pitoisuuksien merkityksen arvioimisesta, puuttuvasta annos-vastetiedosta, vaaraepäilyiden oikeasta arvioimisesta tai yleisemmin kyvystä arvioida poikkeavien työympäristötekijöiden terveydellistä merkittävyyttä. Mitä tehdä niille perinteisille asioille, joille ei ole löydetty hyviä ratkaisuja kuten vaikkapa melu joillakin toimialoilla? Ilmastonmuutos ja lämpöolot ovat esimerkki, millä alueella täytyy tehdä hyvää yhteistyötä fysiologien, lääkäreiden ja työhygieenikoiden kesken, jotta parhaat mahdolliset ratkaisut löydettäisiin työn tehokkuuden ylläpitämiseksi. Meillä on alueita, missä asia voidaan hoitaa halvemmin ja tehokkaammin riskien hallinnan kautta kuin analysoimalla altistumis- ja terveystietoa. Kansallisen ja kansainvälisen työhygienian tason seuraaminen ja uusien ajatusten hakeminen on erityisesti Työterveyslaitoksen työhygieenikoiden tehtävä. Meidän tulisi valita hyviä painopistealueita, kuten esimerkiksi ovat olleet nanomateriaalit, kemialliset tekijät ja sisäympäristötekijät.

Työympäristötutkijoiden pitäisi nykyistä paremmin osata arvioida asiat niin kuin ne ovat. Ei liian haittalähtöisesti eikä liian negatiivissävytteisesti. Jaana Venkula on sosiaalipsykologina tuonut näitä näkökulmia esiin hakiessaan työn mielekkyyttä ja motivaatiota. Kaikki työtehtävät ja työympäristöt eivät jatkossakaan ole innostavia tai suurta tyytyväisyyttä tuottavia, mutta jokainen työpaikalla voi kehittää asioita. Vuodet 2012 ja 2013 ovat EU:n työterveys- ja työturvallisuusviraston toimesta nimetty teemavuosiksi otsikolla "Yhteistyöllä riskit hallintaan". Tämän ja muun yhteistyön tuloksena meillä on mahdollisuus saada aikaan Suomessa Euroopan paras työelämä, kuten työministeriön tavoitteessa esitetään.

Seuraavaksi haastan pääjohtaja Harri Vainion, joka on pitkään ollut kiinnostunut työhygieniasta.

Rauno Pääkkönen, teemajohtaja

Julkaistu alunperin tammikuussa 2013
Työhuoneeni nurkassa on ryhdikäs pahvilaatikko joka sisältää kansiokaupalla työhygieenikkojen osaamisen kehittämisen historiaa. Tarkemmin sanottuna Työterveyslaitoksen työhygieenikkolautakunnan aineiston. Sain kansiot huolehdittavikseni vuodenvaihteessa eläköityneeltä Hannu Anttoselta. ”Jatka sinä tuosta” oli Hannun evästys laatikkoa luovuttaessaan. Mielenkiintoista luettavaa, tottavie.
Historiapapereista kyllä näkee että työterveydessä osaamisen kehittämiseen ja ylläpitoon tartuttiin kunnolla alusta pitäen, työhygienian alalla vahvasti 70-luvun alusta. Vaihtoehtoja ei toisaalta ollutkaan. Tietoja ja taitoja tarvittiin ja niitä osattiin hakea myös ulkomailta. Veturina työympäristöjen ymmärtämiselle ja altistumisen arvioimiselle oli vahvasti ammattitautien torjunta. Työhygienian merkitys on ollut Suomessa suuri ja hallittava ja opittava tietoalue on lähes loputon.
Työhygienian tulevaisuuden tunnetuimmat pohdiskelijat, kuten Michel Guillemin Lausannen yliopistosta, ovat korostaneet kunnianhimoisten tavoitteiden ja asenteen merkitystä.
Työhyvinvoinnin perusedellytykseksi tunnistetaan se, että työympäristö on turvallinen ja terveellinen ja että riskit ovat hallinnassa. Tiedämme kyllä että tämä ei toteudu itsestään ”jäädyttämällä” tieto ja parhaimmat saavutukset turvallisuustasossa olemaan voimaan hamaan tulevaisuuteen. Ehkä vielä leviämään hyvinä käytäntöinä kuin itsestään vetovoimaisena ja kaikkien rakastamana itsestäänselvyytenä.

Aktiivista ja uusia ajattelutapoja omaksuvaa jatkuvaa riskienhallintaa tarvitaan jatkossakin, jopa nykyistä enemmän. Puhumattakaan siitä että muuttuva maailma tuo ja – luo- uusia riskiehdokkaita jotka ovat totta tai kuviteltuja. Kuka tarttuu niihin ja säästää ja päästää ihmiset peloista silloin kun on aihetta ja ottaa hallintaan ne jotka ovat totta? Lyhyesti sanottuna ne asiantuntijat jotka käyttävät tieteellisiä menetelmiä ja osaavat soveltaa niitä käytäntöön. Työhygieenikoilla on avainrooli omalla alueellaan. Siis osaamme, meillä on kokemusta, tunnistamme yhteistyön merkityksen ja hallitsemme kokonaisuuksia. Annetaan sen pääoman kasvaa ja näkyä.

Koska tämä on haasteblogi, käytän mahdollisuutta ja haastan:

- Työhygieenikot ja muut työympäristön kehittäjät aktiiviseen keskusteluun ja mielipiteenvaihtoon tieteenalamme kunnianhimoisesta uudistamisesta ja toiminta-alueemme laajentamisesta. Aloitetaan  se (po. jatketaan sitä)  heti, viimeistään Työhygienian koulutuspäivillä Kuopiossa. STHS on avannut nämä hienot nettisivut jotka antavat lisämahdollisuuksia keskustelulle.
- Opiskelemaan, hankkimaan pätevyyttä ja ylläpitämään sitä.  Olisi toivottavaa että STHS:n rooli vahvistuisi tässä kohtaa vielä entisestään. Työterveyslaitos on halukas panostamaan myös uusiin tapoihin opiskella työn ohessa. Tästä kuulette pian lisää.
Seuraavaksi bloggaajaksi haastan teemajohtaja Rauno Pääkkösen.
terveisin Timo Tuomi , Työterveyslaitos

Julkaistu alunperin tammikuussa 2012
Olette katselemassa STHS:n uusia nettisivuja. Synnytystuskia on ollut tavanomaisesti, mutta olemme mielestäni siirtyneet lopulta 2000-luvulle. Sivujen uudistamisajatus lähti alulle muistaakseni 2000-luvun puolivälissä ja siitä alkaen asiaan on palattu ja todettu, että tehdään sitä ja tätä. Homma lähti oikeasti käyntiin vasta toissa vuonna ja kiihtyi kun kiihdyttäjäksi saatiin Kallion Niina Työtiksen Kuopion konttorilta. Hänellä on tietoa ja taitoa graafisesta suunnittelusta, josta näette tuloksia näillä nettisivuilla. Lisäksi Niina suunnitteli Seuran uuden logon yhteistyössä hallituksen ja muutamien jäsenten kanssa.
 
Seuran hallitusherrat ja –rouvat ovat olleet vuosia hieman mietteliäitä tai jopa huolissaan jäsenten tarpeista. Tarkoitan sitä, että hallitukseen tulee vähän kommentteja tai kyselyjä seuran toiminnasta eikä suoranaisia pyyntöjä jostakin tietystä hankkeesta ole tullut. Kaikkien jäsenten tarpeet ovat yhtä tärkeitä, joten kertokaa rakkaat jäsenet mikä kiinnostaa.
 
Kaikkien jäsenten tulisi käydä muutaman vuoden välein Seuran koulutuspäivillä. Ohjelma muuttuu joka vuosi, koska työhygienia muuttuu. Ohjelmaan voi vaikuttaa osallistumalla päiville ja antamalla palautetta. Seuraavien Kuopiossa järjestettävien päivien ohjelma on valmistumassa.
 
Muutamat Seuramme jäsenet ovat jäseniä myös muissa ammattiin liittyvissä yhdistyksissä, joista eniten Työsuojelupäälliköissä. Työhygieenikot eivät ole pelkästään oman alansa asiantuntijoita, vaan toimenkuva voi olla hyvinkin laaja. Jäsenet, tuokaa tätä tietoa muidenkin tietoon nettisivujen, koulutuspäivien ja aluetapaamisten kautta.
 
Meidän kattojärjestön, IOHA:n kansainvälinen kongressi järjestettiin syyskuussa Kuala Lumpurissa Malesiassa. Paikalla oli noin 350 osanottajaa useasta kymmenestä maasta. Varsinainen kokous kesti kolme päivää, aamupäivällä key-note-esitelmiä ja iltapäivällä neljä rinnakkaista sessiota. Erityisesti key-notet olivat hyviä ja ”tietoisuutta laajentavia” . Suomalaisia oli paikalla yhteensä viisi, kaikki Työterveyslaitokselta. Tietyistä sessioista ja esityksistä tehdään lyhennelmiä nettisivuille.
 
Meitä ei ole milloinkaan liikaa ja yksikin uusi jäsen on tarpeen jotta toiminta kehittyy ja Seuran voima kasvaa, siis rekrytoikaa kun se on sopivaa.
 
Tämä on haasteblogin ensimmäinen kirjoitus ja seuraavaksi haastan Timo Tuomen kertomaan työhygieniasta.
 
yhteistyöterveisin
puheenjohtajanne KL