TyöhygieniaBlogi

Asiaa työhygieniasta ja sen ympäriltä
   
  • Etusivu
    • Ajankohtaista
  • Toiminta
    • Toimintaa Suomessa
    • Retki Raaheen 2015
    • Retki Tikkurilaan 2017
    • Senioritoimintaa
    • Linkkejä maailmalle
  • Arkisto
    • Edellisten koulutuspäivien materiaalit
    • Vuosikokouksen materiaalit
    • STHS ry 40 vuotta
  • Työhygienian tekijöitä
    • Haastattelut 2019
  • Jäsenasiat
    • Hallitus ja yhteystiedot
  • STHS:n blogi
  • In English

Työhygieenikkona hyvinvointia rakentamassa

23/8/2016

0 Comments

 
Julkaistu alunperin syksyllä 2014
Heikkiä kiinnosti millaisiin saappaisiin astuin, kun kaksi vuotta sitten siirryin työhygienian asiantuntijaksi teräsyhtiö Outokummun Tornion ja Kemin tehdasalueille. Työtehtäviin sain syvällisen perehdytyksen edeltäjältäni, josta Leolle suuret kiitokset. Mutta valmiita saappaita en saanut ja oman työroolin löytäminen on ollut minulle mielenkiintoinen ja suuri haaste. Pikku hiljaa olen löytänyt työhygieenikkona oikean suhteen itseni, työyhteisöni ja organisaation välistä. Kuluneen kahden vuoden aikana olemme perinteisen työhygieenisen toiminnan lisäksi suunnitelmallisesti määrittäneet työhygienian tilaa ja kehittämistavoitteita, jotta toimenpiteet ja resurssit voidaan jatkossa kohdistaa kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti juuri niihin työhygieenisiin riskeihin, joilla todennäköisesti voisi olla jotain merkitystä.
Terästuotannon työympäristöt ovat tänä päivänä jatkuvassa muutoksessa, tuotantovolyymit vaihtelevat, uusia raaka-aineita, prosessilaitteita, tuotantotiloja ja teknologioita otetaan käyttöön. Kaikki tuotannon muutokset vaikuttavat työympäristöön sekä työolosuhteisiin ja myös altistumiseen. Vanhojen lisäksi uusia riskitekijöitä nousee esille viimeaikaisista tutkimustuloksista tai lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista johtuen. Niin vanhat riittämättömästi hoidetut riskitekijät kuin uudet jostain muutoksesta johtuvat riskitekijät pitää jollain keinolla saada hallintaan ja samanaikaisesti edistää yhtiön tuottavuutta ja menestymistä. Kaiken tämän hallitseminen edellyttää lisää osaamista sekä viimeisimmän tutkimuksen ja lainsäädännön seuraamista. Aika vain ei tahdo riittää kaikkeen tuohon. Jotain töitä pitää siirtää myöhemmäksi tai jättää kokonaan tekemättä. Osaaminen ja kokemus kyllä kasvavat vuosien myötä, mutta työympäristöt altisteineen ovat tänä päivänä niin monimuotoisia, ettei yksin ole mahdollista osata ja hallita kaikkea. Samaa mieltä olen Heikin kanssa siitä, että verkottumisesta on tullut entistä tärkeämpi osa työtä. Jos tietää mistä apua voi kysyä, silloin on jo voiton puolella. Pitkät perinteet omaavassa yhtiössä oman haasteen tuovat, kuinka saada vanhat tavat ja käyttäytyminen muuttumaan, esimerkiksi kuulon- ja hengityksensuojainten käytössä. Kuinka opimme pois vanhasta. Mikään ei synny itsestään, vaan muutos vaatii järjestelmällistä suunnittelua ja ohjaamista sekä meiltä jokaiselta tahtoa muuttaa asioita. Kun tarpeeksi kauan jaksaa muutosta perustella, käyttäytyminen alkaa vähitellen muuttua, tai ainakin työhygieenikkona toivon niin.

Näin meillä Perämeren pohjukassa, mutta miten on asiat Lapin kultamailla? Seuraavaksi haastan Jaana Halmeen kertomaan positiivisista kokemuksistaan kaivoksen työhygieenikkona.

Sakari Junttila
Työhygieenikko Perämeren pohjukan terästehtaalta

0 Comments



Leave a Reply.

    Työhygienian ystävien ajatuksia työhygieniasta.
    Ja elämästä yleensä

    Sana on jäsenille ja muillekin työhygienian ystäville vapaa. Kirjoita oma blogijuttusi tai kommentoi muiden tekstejä!

    Archives

    November 2019
    November 2018
    November 2017
    June 2017
    February 2017
    August 2016

  • Etusivu
    • Ajankohtaista
  • Toiminta
    • Toimintaa Suomessa
    • Retki Raaheen 2015
    • Retki Tikkurilaan 2017
    • Senioritoimintaa
    • Linkkejä maailmalle
  • Arkisto
    • Edellisten koulutuspäivien materiaalit
    • Vuosikokouksen materiaalit
    • STHS ry 40 vuotta
  • Työhygienian tekijöitä
    • Haastattelut 2019
  • Jäsenasiat
    • Hallitus ja yhteystiedot
  • STHS:n blogi
  • In English